torstai 29. elokuuta 2013

Maaliasiat kuntoon.

Kesällä jo huomasin, että koulumme teknisen työn tilassa on pintakäsittelyyn liittyvät asiat hieman huonolla tolalla. Hyllyillä oli monenlaista purkkia, avattuja pääsiassa ja monta kummallista pilttipurkkia, joiden sisältöä voi vain arvailla. Ehkä eniten kiinnitin huomiota siihen, millä tavoin purkit oli avattu. Avaukseen oli käytetty monenlaisia työkaluja ja niitä oli käytetty melko väkivaltaisesti. Purkit olivat lommoista päätellen myös hakattu työkaluilla kiinni, voimaa käyttäen. Ja lopputuloshan näyttää silloin tältä.... Tutun näköistä monessa teknisen työn luokassa?



Lopputuloksena mitä muutakaan kuin pilalle kuivuneita maaleja. Tähän ongelmaan on kuitenkin helppo ratkaisu, mikä jäi mieleen omista opinnoistani Savonlinnasta. Maalit ja lakat ym. on kätevä laittaa säilöntätölkkeihin, joissa on kierrekorkki. Purkit ovat tiiviitä, mutta ne on helppo avata ja sulkea. Etsiskelin koko kesän tällaisia purkkeja tuloksetta, mutta onneksi nyt huomasin, että näitähän voi tilata Step Systemsiltä. Purkkien luettelohinta on 1,60e / kpl, veroineen siis noin 2 euroa / kpl. Ei paha hinta siitä, että maalit säilyvät käyttökelpoisina pitkään.


Nyt on maalit siistissä rivissä! Purkeissa hyvää on myös se, että niistä näkee nopeasti, mitä missäkin purkissa on ja KUINKA PALJON mitäkin maalia on jäljellä. Purkit ovat vetoisuudeltaan 1 litran, joten niihin mahtuu kätevästi litran (eli todellisuudessa 0,9 l) maalipurkki. Purkeissa on sen verran suuri suuaukko, että niihin mahtuu hyvin kastamaan siveltimen. Tärkeää näiden purkkien käytössä on muistaa, ettei kierteitä sotketa maalilla. Jos kierteisiin jää kuivamaa märkää maalia, on purkki hankala avata myöhemmin uudestaan. Tämä täytyykin muistaa opettaa huomenna...


Nyt vain täytyy hävittää vanhat kuivuneet maalit ja tyhjät maalipurkit, joita luokkaan onkin kertynyt melko paljon. Tikkurilan sivuilta löytyy hyvät ohjeet maalipurkkien hävittämiseen. Tässä tuolta sivulta ehkä keskeisimmät ohjeet:

- Kaikki nestemäiset maalijätteet (maalit, lakat, ohenteet, työvälineiden puhdistukseen käytetty lakkabensiini) on toimitettava kunnalliseen ongelmajätteiden keruupisteeseen.

- Mitään nestemäistä maalituotetta ei saa kaataa viemäriin eikä maahan!

- Tyhjät ja kuivat, metalliset maalipurkit kansineen voi viedä pienmetallin keräyspisteeseen.

- Ennen kuin maalipakkaus viedään keräilyastiaan, on huomioitava seuraavat asiat:
  1. Metallinen maaliastia kelpaa kierrätykseen silloin kun se on tyhjä ja sivellinkuiva.
  2. Kartioastioihin (esim. spraymaalit) tehdään pohjaan reikä taltalla tai puukolla ilmankierron ja tyhjyyden varmistamiseksi.
  3. Metallikannet toimitetaan pienmetallin keräyspisteeseen erillisinä. Kannen on aina oltava irrallaan purkista.
- Vernissaa, pellavaöljyä, puuöljyjä tai muita luonnonöljyjä sisältävä huokoinen materiaali, esimerkiksi talouspaperi tai rievut, voi syttyä itsestään. Tällainen materiaali on säilytettävä vedellä kostutettuna suljetussa tilassa (esim. kannellinen astia) ja toimitettava sitten ongelmajätekeräykseen.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Uusi juotinasema.

Aloitamme lukuvuoden 4-6.luokkien oppilaiden kanssa sähkötöillä. Vaatimuksena työlle oli se, että siitä tulee löytyä ledejä ja jonkinlainen kytkin. Virtalähteenä töissä on 9V paristo. Oppilailla on suunnitelmissa valmistaa mm. keppihevosia, joilla on ledit silminä ja erilaisia autoja, joissa on ajovalot. Joukkoon mahtuu myös ainakin yhdet huoneen liikennevalot ja rasioita, joihin tulee sisäkanteen valaistus.

Koulultamme löytyi entuudestaan joitakin sähkötöihinkin soveltuvia työkaluja, mutta juottimien kanssa tilanne oli äärimmäisen onneton. Laatikoista löytyi joukko monenlaista juotinta/kolvia, mutta tällaisilla välineille on hankala tehdä tarkkuutta vaativia elektroniikkatöitä. Ongelmia on useampikin.


Nämä vanhat välineet ovat melko kömpelöitä, eikä niistä saa kovin hyvää työskentelyotetta. Kärjet ovat näissä todella paksut, joten tarkoissa elektroniikkatöissä tällaisilla joutuu hankaluuksiin. Nämä kytketään suoraan verkkovirtaan, joten lämpötilaa on mahdotonta säätää. Tietyt komponentit ovat kuitenkin niin herkkiä, että ne särkyvät liian kuumista lämpötiloista. Välineille ei ollut myöskään minkäänlaista telinettä, mikä on epäkäytännöllistä ja lisää myös turvallisuusriskiä. Jos esimerkiksi jäähtymässä oleva juotin lojuu pöydällä, polttaa siihen epähuomiossa helposti sormensa. Ja kuten kuvasta huomaa, maalarinteippi ei ole ehkä turvallisin keino korjata sulanut virtajohto...

Nyt hankimme tilalle juotinaseman Step Systemsiltä, täältä. Yrityksen sivuilla voit selata todella kattavaa tuoteluetteloa, sinne pääset tästä. Tällaisen juotinaseman hinta on 106 euroa, mutta jos asemia tilaa 4-7, jää yhdelle hintaa vain 81,50. Yksittäisenä sijoutuksena tällaisen asema saattaa tuntua hieman hintavalta, mutta hyvillä välineillä on aina vaivatonta ja mukavaa työskennellä. Hyvää on myös se, että kaikkia varaosia, esim. vaihtokärkiä on saatavilla.

Juottimelle on oma teline, jossa on mukana myös paikka puhdistussienelle. Sieni turpoaa, kun se kostutetaan. Telineen pohjalle laitetaan vettä ja sienen keskellä oleva pikkusieni laitetaan sille varattuun koloseen (joku neljästä). Varsinainen sieni laitetaan päällimmäiseksi, jolloin pikkusienen kautta imeytyvä vesi pitää puhdistussienen tasaisen kosteana. Kätevää! :)




Juotinasemassa on säädettävä termostaatti, mutta lämpötilan voi myös lukita tiettyyn asentoon kuusiokoloavaimella. Juottimesta saa tukevan otteen ja siitä voi pitää mielestäni sopivalta kohdalta kiinni (riittävän läheltä kärkeä), jotta tarkka työskentely onnistuu. Kokemuksesta voin sanoa sen, että juottamista opetettaessa tulee korostaa sitä, että kuumalla juottimella ei tökitä mihinkään muualle - eikä varsinkaan juotinaseman koteloon (nimim. aika monta puhjottua juotinasemaa nähnyt).


Hankintoja tuli tehtyä muitakin, mutta niistä lisää myöhemmin. Nyt täytyy miettiä, mikä on noiden vanhojen vekottimien kohtalo. Jos joskus koulussa tulisi tehtyä muunlaista juottamista, saattaisi tuollaiselle leveämpikärkiselle juottimellekin olla käyttöä. Keskustelupalstalla ehdotettiin piparkakkumuottien valmistusta pläkkipellistä taivuttamalla ja juottamalla - itse asiassa ihan kiva idea. :)

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Yritysyhteistyötä.

Lukuvuoden aluksi olen tehnyt luokassa kartoitusta, mitä materiaaleja ja mahdollisesti myös uusia työkaluja ja koneita tulisi hankkia. Puutteita on jonkin verran, mutta rajoittava tekijä on toki oppiaineen määrärahat, joita syksyksi oli käytettävissä vain parisen sataa euroa. Sillä ei valitettavasti kummoisia juttuja ostella. Niinpä tämän syksyn osalta tulee tarkasti miettiä, mihin rahat käytetään. Esimerkiksi alla oleva penkkiporakone pitäisi vaihtaa kokonaan uuteen (tarkkasilmäiset huomaavat kuvista, mistä syistä). Pelkästään tämä söisi itsessään syksyn määrärahat...


Sain lukuvuoden aluksi viestiä paikalliselta lasialan yritykseltä, että heiltä liikenisi kaikenlaisia jämäpaloja koulukäyttöön. Otin yritykseen yhteyttä ja sieltä saammekin läjän oikeaan kokoon leikattuja peilejä koulukäyttöön, ilmaiseksi tietenkin. Tästä innostuneena laitoin viestiä myös paikkakunnallamme toimivaan puualanyritykseen, joka tekee pääasiassa lehtipuutavaran jatkojalostusta ja maahantuontia. Kyselin, jos heiltä jää tuotannossa yli puutavaraa, jolle ei ole käyttöä tai esimerkiksi puutavaraa, joka ei täytä heidän laatuvaatimuksiaan. Kuinkas kävikään, sain erittäin myönteisen vastauksen myös sieltä... :)


Ja nyt on luokan hyllyt täynnä ensiluokkaista, höylättyä, oksatonta, kaunista puuta! On lämpökäsiteltyä(!) haapaa ja tervaleppää. Ei tällaiseen puutavaraan olisi IKINÄ rahaa laittaa vähäisistä määrärahoista, eikä noita puulajeja ylipäätäänkään ole kovin helppo saada. Näillä puilla pärjäillään pitkälle ja näistä voidaan tehdä vaikka mitä. Nyt on opettaja onnellinen ja tyytyväinen! :)


Kun silmät ja korvat pitää auki, löytyy koulukäyttöön myös muuta ilmaista materiaalia. Paikalliselta keittiöfirmalta saimme tällaisia mallikappaleita, joista 4. luokan oppilaat tekevät parhaillaan pelejä. Miehen mökiltä löytyi laatikollinen mäntyisiä koristelineliöitä, joita oli jäänyt ylimääräiseksi mökin rakennusvaiheessa. Olisihan nämä polttopuunakin mennyt, mutta mielummin näistä tekee jotain. Nyt materiaalipuolella näyttääkin siltä, että ainoa ostettava puutavara tulee olemaan tänä syksynä vaneri. Ja kun tarkasti kaivelee koulun hyllyiltä käyttöön kaikki jämäpalaset, ei sitäkään välttämättä tarvita.

perjantai 9. elokuuta 2013

Järjestelyä ja loputonta laputusta.

Näin pyörähti lukuvuosi käyntiin ja jo tänään päästiin vauhtiin myös teknisen työn tunneilla. Huomasihan ne oppilaatkin heti, että jotain kummallista oli luokassa tapahtunut kesän aikana. Siellähän oli JOKU (kukakohan?) käynyt siivoamassa. :) Kummasti sitä saa luokkaan tilaa, kun hieman siivoilee ja järjestelee. Sitten toisaalta taas, jos sitä ei tee, niin sitä kaikenlaista epämääräistä tavaraa pääsee kyllä nurkkiin kertymään, kuten alta huomaa. Nyt kun pöytätila on kokonaan vapaa ns. miljoonalaatikoista, pysyvät ne myös paremmin siisteinä, sillä siisti pöytä on yhtä kuin tyhjä pöytä. Epäjärjestys sen sijaan aiheuttaa lisää epäjärjestystä, kuten tässä tapauksessa oli ehkä käynyt.


Alkuviikko menikin luokan hyllyjä ja pöytiä raivaillessa ja järjestellessä. Monella työkalulle löytyy nyt viimein oma paikka, jolloin toivottavasti ne myös pysyvät paremmin tallessa. Kun paikat vielä nimikoi, niin homma toimii vielä varmemmin, toivottavasti ainakin. Lisäksi järjestetyn hyllyn takaa tuli esiin myös hätäseis -kytkin, jonka olisi syytäkin olla näkyvissä ja ulotettavissa.


Yksi oma savotta oli myös ruuvien, naulojen ja muun pientavaran järjestely miljoonalaatikoista ja -purkeista omiin paikkoihinsa. Työskentely on nyt huomattavasti mieluisampaa, kun ei tarvitse jokaista ruuvia erikseen mitata työntömitalla... Hurja se on, joka tällaiseen hommaan ryhtyy, mutta lopussa kiitos seisoo. Homma on hyvällä alullaan, mutta vielä olisi monta purkkia perattavana. :)


Mielestäni tällainen looginen järjestelmä antaa paremmin myös mielikuvan siitä, ettei ole aivan sama, minkä kokoisia ruuveja milloinkin käytetään, vaan tarpeeseen valitaan parhaiten sopiva ruuvi tarjolla olevista vaihtoehdoista. Meillä vaihtoehtoja on hieman rajallisesti, mutta eiköhän näillä pärjätä. Jos jollain on muuten antaa vinkkejä, mihin tarkoitukseen voi käyttää minimaalisia 3 x 10 kokoisia ruuveja, otan ideoita mielelläni vastaan. Tuota kokoa löytyy meidän koululta nimittäin ehkäpä tuhansia. :)

Nyt syksyllä minulla on opetettavana 4.luokan ryhmä sekä 5-6.luokan ryhmä. Tänään aloitimme 4-luokkalaisten kanssa hyvin yleisillä asioilla, kuten työturvallisuudella ja työkalujen tutkimisella. Näistä lisää seuraavalla kerralla!

tiistai 6. elokuuta 2013

Olennaisia asioita?

Suunnittelutyö käy kuumimmillaan näin kolme päivää ennen koulun alkua. Ja mitä minä teen? Keskityn tietenkin olennaiseen, priorisoin työtehtäväni. Totta kai meidän luokan ovessa pitää olla tyylikäs kyltti, jotta käy selväksi, ettei meillä pelkkiä puutöitä tehdä (ks. nykyinen kyltti edellisessä postauksessa). Teknisestä työstä on kyse, joten kyltti meni uusiksi!


Ja kun kyltissä on vielä vähän pinkkiä, niin ei jää epäselväksi, kenen luokasta on kyse! :)


Ei tämä ehkä nyt ole sitä olennaisinta suunnittelutyötä, mutta kyltistä tuli hyvä. :) Se pääsee jo huomenna omalle paikalleen, kun menen tekemään tiloissa (toivottavasti) viimeisen siivousurakan. Monta miljoonalaatikkoa jää vielä perattavaksi, mutta suurin raivaus on kohta tehty...

torstai 1. elokuuta 2013

Paluu arkeen!



Blogi alkaa hiljalleen heräillä kesähorroksesta! Minnekään ei olla siis kadottu ja blogin olisi tarkoitus jatkua edelleen, vaikkakin hieman toisenlaisissa merkeissä ja toisesta näkökulmasta. Pienenä haaveena olisi perustaa myös toinen blogi. Siitä lisää myöhemmin...

Kesä on mennyt puhtaasti remontin, pihatöiden - ja onneksi myös lomailun merkeissä. Nyt alkaa hiljalleen kuitenkin olla aika palailla takaisin tositoimiin. Tämän vuoden työkuvioni varmistuivat onneksi jo alkukesästä, joten lomalla ei tarvinnut pahemmin stressata syksyn työtilannetta. Pääsin töihin pienehkölle kyläkoululle, jossa opetan teknistä työtä (kaiken muun lisäksi) 3-6 luokkalaisille. Mielenkiintoisena yksityiskohtana täytyy todeta, että tämä blogi poiki useammankin yhteydenoton töiden suhteen. Voin siis lämpimästi suositella blogin pitämistä muillekin teknisen työn opiskelijoille. :)


Työt alkavat noin viikon päästä, mutta olen käynyt jo etukäteen koululla pyörimässä. Erityisesti olen viettänyt aikaani teknisen työn opetustilassa, koska se vaatii hieman paneutumista. Tilaa on ihan mukavasti, kun ottaa huomioon, että ryhmät ovat näin pienessä koulussa myös melko pienet. Esimerkiksi 3-4 luokkien ryhmät ovat 6-8 oppilaan kokoisia, joten eiköhän me mahduta, jokaiselle riittää työpiste ja suojaetäisyydetkin toteutuvat. :)

Olen tehnyt nyt hieman kartoitusta työkalujen ja materiaalien suhteen, mutta homma on vielä täysin kesken. Koska koulu on minulle vieras, täytyy kaikki paikat jokaista laatikkoa myöten käydä läpi, kartoittaa ja järjestellä. Meillä opettajilla on hyvin erilaisia käsityksiä järjestyksestä, joten täytynee laittaa tilaan nyt sellainen järjestys, josta minäkin löydän tarvitsemani. :)


Tilan varustelun suhteen olin erittäin iloisesti yllättynyt. Olen ollut paljon sijaisena ja nähnyt kaikenlaista. Kerran olin eräällä kyläkoululla, jossa teknisen työn luokka oli yhtä kuin liikuntasaliin raahattu höyläpenkki. Oppilaiden työnä oli ollut jo useamman viikon ajan hioa katajanpalasta, josta oli tulossa avaimenperä. Olin siis varautunut pahimpaan, mutta onneksi sain huokaista helpotuksesta. :) Näistä tiloista löytyy mielestäni mukavasti opettajalle tarpeellisia työstökoneita. Ne ovat toki pieniä, mutta pienistäkin koneista on iso apu puolivalmisteiden tekemiseen.

Työkalupuolelta löytyy yhtä ja toista ja laatikoista löytyi myös monta kivaa yllätystä, kuten aivan uusi Makitan akkuporakone. Ja yhdestä laatikosta löytyi tällainen kirjainmeistisarja! Tällaista ihailin joskus jossain verkkokaupassa, mutta enpä raaskinut ostaa... Näillä leimaillaan ensi vuonna varmasti jotain! :)

Tässä vaiheessa pää on täynnä ideoita, mitä voisimme vuoden aikana tehdä oppilaiden kanssa. Täällä blogissa tulen ainakin jakamaan ideoita vuoden mittaan tekemistämme asioista. Tarkoituksena olisi kenties perustaa myös koulullemme oma teknisen työn(?) blogi, jonka sisällöntuottamisesta vastaisivat pääasiassa oppilaat. Blogista kotiväki voi seurailla, mitä koulussa teemme ja blogia kirjoittaessa tulee samalla opeteltua monenlaisia taitoja kuten valokuvaamista, kirjoittamista ja oman työskentelyn arviointia. Lupa-asiat pitääkin hoitaa kuntoon heti koulun alettua, jotta saadaan homma käyntiin....

Luokan liitutaudulla luki jonkun oppilaan kirjoittamana isolla "TYLSÄÄ". Siinäpä tälle vuodelle tavoitetta, että tunneilla ei olisi niin mahdottoman tylsää. Lähden taistelemaan tylsyyttä vastaan esimerkiksi sillä aseella, että oppilaat saavat itse suunnitella tekemiään asioita. Ainakin omalla kohdallani mahdollisuus omaan suunnitteluun ja itsenäisiin päätöksiin on motivoinut aina työskentelemään. Kun tekee jotain itselle tarpeellista ja mieluista, haluaa työnkin onnistuvan. Jotain rajauksia on kuitenkin toki tehtävä, koska toiminnan on oltava tavoitteellista ja tietyt asiat on kuitenkin opittava. Siinäpä onkin pähkäiltävää...


ps. Kuten kuvasta huomaa, ainakin pintakäsittelyn puolella pitää laittaa muutama perusasia kuntoon, jotta lopputulos ei ole ensi lukuvuonna tällainen. Valitetettavasti moni maalipurkki oli niin ruhjottu, että purkin pohjalle jäänyt maali oli ehtinyt kesän aikana kuivua.